Ennen kuin jatkan taas oikean osan parissa, ajattelin jakaa teidän kanssanne hieman Kayleen ja Kevinin elämää. Heille ei oikeastaan ole kauhean paljoa tapahtunut, mutta aikajanan takia päätin nyt tämänkin jo julkaista. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa aikaan ennen viimejaksoa, tai aivan sen alkupuoliskolle. Tämä saattaa helpottaa hahmottamista hieman. :) Suosittelen myös lukemaan aiemman ekstra-osan, jotta tiedätte, missä mennään!
Sitten osaan!

Musiikki: The Dreamgirls - Family

KAYLEE

Pongin onnettoman poismenon jälkeen, Sebastian löysi itsensä Kayleen ovelta. Hän ei ollut koskaan tavannut sisartaan, mitä nyt kuullut sanan tai toisen Pongilta. Kaylee oli kuulemma kihlautunut Ifran- nimiselle miehelle muutama kuukausi takaperin.

Ennen kuin Sebastian löysi rohkeutta pimpottaa ovikelloa, blondi nainen, kaikesta päätellen Kaylee, pyyhälsi ulos talosta.
"Sebastian!" Kaylee tervehti ja hymyili aurinkoisesti, "Kuinka mukava tavata sinut kaikkien näiden vuosien jälkeen!"

Sebastian, joka oli tuntenut olonsa hieman eksyneeksi, huomasi kuitenkin Kayleen sisaruksellisen halauksen antavan hänelle voimia. Loppujenlopuksi, eihän Sebastian ollut ainoa, joka oli juuri menettänyt isänsä.

Sebastianille valmistettiin alakerrasta oma huone kylpyhuoneen kera. Vaikka hänellä oli paljon tilaa sekä omat tavaransa mukanaan, sopeutuminen tulisi olemaan vaikeaa.

Ifran oli kokenut pienen muodonmuutoksen. Hänestä oli paljastunut hiljainen, mutta helposti kaikkien kanssa toimeen tuleva mies. Hän haaveili kaikkien taitojen hallitsemisesta, ja työskenteli merentutkijana.

Kaylee itse oli vasta päässyt pois yliopistosta, ja hän olikin joutunut kohtaamaan työttömyyden tuskat. Päivien etsimisen jälkeen hän löysi itselleen töitä politiikkauralta. Se ei ollut sitä, mitä Kaylee oli haaveillut elääkseen tekevänsä, mutta sai nyt tähän hätään kelvata.

Myös teini-iässä Sebastian oli kiinnostunut maalauksesta tai taiteesta. Poika saattoi viettää tunteja vain luonnostellen seuraavaa teostaan.

Kayleen ja Ifranin suhde kukoisti. Pari ei kuitenkaan suunnitellut jälkeläisten hankkimista ennen kuin he olivat kummatkin parempipalkkaisia ja naimisissa. Sebastianin huolehtimisessa oli jo tarpeeksi tähän hätään.

"Kulta?" Kaylee kysyi eräänä päivänä heidän pelatessa shakkia, "Luuletko että Sebastian viihtyy täällä?"
Ifran pohti hetken, kunnes vastasi ympäripyöresti: "En tiedä. Minusta tuntuu että hän vain tarvitsee hieman lisää aikaa sopeutua ja päästä surunsa ylitse."

Siitä päivästä lähtien Kaylee teki kaikkensa, jotta Sebastian tuntisi olonsa kotoisaksi. He söivät joka päivä illallista yhdessä...

...ja iltaisin he tekivät jotain yhdessä, vaikka se olisikin uusien tietojen hankkimista. Se tosin sopi enemmän kuin hyvin Sebastianille sekä Ifranille, jotka olivat kummatkin tietotavoitteisia.

Asiat alkoivat sujua myös töiden saralla. Kaylee sai ylennyksen lobbaajaksi!

Samana päivänä myös Ifran tuli kotiin ylennyksen kanssa! Hänen uusi nimikkeensä oli Delfiinien altaan puhdistaja.

Sebastianista oli tullut kohtalaisen suosittu koulussa. Poika oli perin komea ilmestys rockahtavassa paidassaan sekä pitkissä hiuksissaan. Kenelläkään ei ollut epäilystäkään, että Pong oli pojan isä, niin Kevin kuin Chriskin olivat olleet miltein pojan kopioita teini-ikäisinä.

Eräänä kauniina Lauantai päivänä Kaylee ja Ifran päättivät mennä naimisiin! Niinpä Kaylee pirautti paikalle koko suvun.

Sebastian, joka oli hieman hermostunut tapaamaan sisaruksensa, tuli kuitenkin hyvin juttuun Chrisin kanssa, jonka kanssa he väittelivät tunteja parhaasta tavasta kastella kukkia.

Mitä olisivat hääkeskit ilmat kakkua! Kaylee ei kuitenkaan muiden morsiammien tapaan sotkenut sulhonsa naamaa kakulla, vaan teki kakun syötön sivistyneeseen tapaan. Halusihan hän Ifranin näyttävän hyvältä heidän hääkuvissaan!

Hääparin ihmeeksi myös viimeisillään raskaana oleva Kari oli saapunut paikalle, vaikkakin omassa hääpuvussaan. He kuitenkin päättivät antaa naiselle tämän anteeksi, päätellen ettei mikään muu juhlapuku enää mahtunut hänen päälleen.

Paikalla oli myös July, jonka Sebastian muisti nähneensä joskus vierailulla heidän kotonaan. Nainen oli ilmiselvästi onnellinen tyttärensä johdosta.

Vihdoin sitten oli itse seremonia aika!

Kaikki asiaan kuuluvat lirkutukset vaihdettiin puoliin ja toiseen, samoin kuin kullalla päällystetyt sormukset.

Jopa naapuruston villieläimet olivat saapuneet paikalle todistamaan tätä kihlausta.

Kaikkien muiden seisoessa ja onnitellessa nuortaparia, July otti oikeudekseen istua.
"Minä olen vanhaihminen, en minä seiso! Pyh!" July tyyti vain mutisemaan taputusten välissä.

Onneksi olkoon Ifran ja Kaylee Guevara!

Sebastian riensi heti onnittelemaan Julya tapahtuman johdosta.
"Juku, näitsä kuinka ne vaihto sormuksia ja kaikkee!" poika hehkutti onnellisena Julyn hymyillessä Sebastianin innokkuudelle.

Kevin riensi onnittelemaan vanhempaa sisartaan. Nyt hän olisi ainut sisaruksista, joka ei ollut vielä naimisissa. Taustalla Chris ja Ifran eivät paljoa onnitteluja vaihtaneet, vaan keskustelu suuntautui politiikan uusimpiin käänteisiin.

Häiden jälkeen perheen arki palautui takaisin normaaliin uomiinsa. Eräänä iltana poliisiauto kaarsi normaaliin tapaansa... POLIISIAUTO?!

Mutta hätä ei ole tämän näköinen! Poliisiauto kävi vain lahjoittamassa perheelle tämän hullun kissan, jota eräs Sebastianin ystävistä riensi heti leikittämään.

Ifran päätti nimetä kissan Carnitakseksi

Carnitas paljastui pian mielenkiintoiseksi tapaukseksi. Kissa sai ilmiselvästi suurta mielihyvää tavaroiden rikkomisesta erikoisen sota-naukausten kera.

Mutta toisaalla tämä demonikissa näytti parhaimpaa puoltaan, istuen rauhallisesti keittiöntasolla, seuraten omistajiensa jokaista liikettä.

Nukkuessaan hän jopa näytti suloiselta ja rauhalliselta kissalta, jonka jokainen voisi ottaa omakseen.

Uraputket senkun jatkuvat. Rouva Guevara oli äänestetty Kaupunginhallituksen jäseneksi!

Kuten aina, Ifran ei paljoa jäänyt vaimonsa taakse. Hän oli saanut myös ylennyksen rahalisineen kaikkineen!

Eräänä päivänä keittiötä siivoillessaan Sebastian huomasi ajattelevansa, kuinka onnellinen hän olikaan saadessaan asua tässä perheessä. Vaikka hän oli rakastanut vanhempiaan, he eivät olleet ikinä loistaneet maailmanparhaimpina vanhempina. Kayleen ja Ifranin kanssa hän tunsi olonsa osaksi perhettä, vaikka se vaatisikin kotitöiden jakamista.

Myös Carnataksesta oli tullut pojalle hyvin läheinen. Bastian olikin ottanut tehtäväkseen opettaa kissalle yhden jos toisen tempun.

Eräänä aamuyönä Kaylee heräsi, ja huomasi vatsansa kasvaneen valtaviin mittoihin..!

Ja sehän voisi tarkoittaa vain yhtä asiaa. Kaylee oli raskaana! Hän ei voinut tuntea oloaan onnellisemmaksi, he tulisivat saamaan esikoisensa!

Seuraavana aamuna Kaylee jakoi uutiset Sebastianin kanssa, joka ei voinut olla onnellisempi Kayleen puolesta.
"Minusta tulee setä!" Sebastian hehkutti, täysin unohtaen että hän oli setä jo valmiiksi. Chris kun oli saanut esikoisensa muutama vuosi takaperin.

Ifranin hyvätuuli näköjään vaikutti hänen työpanokseensakkin. Hän oli saanut ylennyksen vedenalaiseksi räjäyttelijäksi, mitä ikinä sellainen henkilö sitten tekikään!

Sebastianista oli tullut suosittu koulun tyttöjen keskuudessa. Miltein joka päivä poika toi mukanaan jonkun koulun suosituimmista tytöistä. Emmy oli Sebastianista heistä kaikista kaunein.

Heidän hempeä juttutuokio kuitenkin keskytyi, kun he alkoivat kummatkin yhtäkkiä huutamaan raivoisasti.
"Juokse vaan, et pääse pakoon lentokoneellakaan!" Emmy julisti. Kelle he oikein huusivat..?

Nähtävästi naapurin poika Kyle oli varastanut Guevarojen näkymättömän lehden.

Oli Emmyllä sitten agressiivio ongelma tai ei, Sebastian oli aivan varma, että tämä tyttö oli hänen ensisuudelmansa arvoinen.

Valitettavasti Emmy ei kuitenkaan ollut samaa mieltä.
"Juu, tuota, EI", Emmy tyytyi vain sanomaan ja työnsi Sebastianin pois.

Sebastian ei voinut tajuta, kuinka tyttö ei voinut pitää hänestä. Mitä hän oli muka tehnyt väärin?

Sydänmurtuneena Sebastain päätti, että oli saanut tarpeekseen teinitytöistä. Hän lähtisi yliopistolle! Mukaansa hän sai kolme stipendiä, arvosanojensa johdosta, orvoille tarkoitetun rahalisän sekä kiinnostuksestaan luovuuteen.

Ifranille ja Kayleelle Sebastianin lähdön näkeminen oli rankkaa. Pojasta oli tullut heille miltein, kuin oma poika.

Asiaa ei yhtään auttanut se, että Kaylee oli juuri saanut tiedon Julyn poismenosta.

Ifran kuitenkin löysi tapoja viihdyttää ja piristää Kayleeta, joka oli ilmiselvästi allapäin.

"Kuvittele kulta", Ifran sanoi Kayleen vatsaa taputellen, "Pian meistä tulee vanhemmat!"

 

KEVIN

Samaan aikaan Kevin oli muuttanut yhteen Suzannen kanssa, ja he olivat Suzannen rahoilla rakentaneet itselleen pienen vaaleanpunaisen talon aivan merenrannalle, Rawleyn perintötalon naapuriin.

He olivat kaikessa hiljaisuudessa kihlautuneet, ilman sen suurempaa hälinää ympärillään.

Suzanne paljastui tietotavoitteiseksi, ja hän halusi joskus tulevaisuudessa sairaalanjohtajaksi. Lääketieteen saralla ei kuitenkaan tuntunut olevan avoimia työpaikkoja, joten hän päätti pysyä väliaikaisesti työttömänä, kartuttaen tietojaan ja tehden niitä näitä.

Kenellekkään ei jäänyt epäselväksi, että he rakastivat hiljaiseloa sekä työntekoa. Silloin, kun Kevin ei ollut etsimässä töitä, tai kartuttamassa taitojaan, hän korjasi hiljalleen sitä samaa romuautoa, jonka Kaylee oli joskus teini-iässä aloittanut. Kaylee oli armollisesti lahjoittanut sen veljelleen, sillä hänellä itsellään oli niin paljon muuta tehtävää.

Vaikka sekä kevin että Suzanne olivat työttömiä, he miltein kylpivät rahassa. Suzanne oli tullut rikkaasta perheestä, joten naisen säästöillä he pitivät huolta talostaan palkkaamassa hovimestarin.

Mutta pitihän sitä välillä rentoutuakkin! Pilvinen sää ei estänyt Suzannea yrittää havitella itselleen haluamaansa rusketusta.

Muutamaa tuntia myöhemmin naisen ihoa koristikin kaunis, tasainen pronssisuus! Paikalle oli myös sattunut jonkun luontokerhon edustaja, jonkamielestä Suzanne oli ilmiselvästi ansainnut jäsenyyden heidän klubiinsa.

Seuraavaksi pieni esittely talosta...

Eteinen

Työhuone / Olohuone

Keittiö

Kylpyhuone

Makuuhuone

Autotalli

Takapiha

 

Perheen arki sujui kaikinpuolin leppoisasti. Aamiaisilla heillä oli tapana vaihtaa pieniä hellyyden osoituksia.

Ainoa, mikä joskus rikkoi perheen rutiinia, oli kaupunkia kiusaavat myrskyt. Salamoilla oli tapana aina sytyttää heidän takapihan puunsa tuleen.

Eräänä iltapäivinä Kevin ja Suzanne juttelivat pitkään ja hartaasti ja päättivät, että heidän oli aika mennä naimisiin!

Seremonia oli kaunis, mutta yksinkertainen. Paikalla olivat vain he kaksi ja meri.

Pari ei myöskään ottanut naimisiinmenoa niin vakavasti, kuin useimmat tuntuivat tekevän. Tapahtumaa juhlistettiin hiekkalinnan rakentamisella sekä auringonotolla.

Muutaman tunnin kuluttua Keviniäkin koristi se upea pronssinen sävy, minkä Suzanne oli saanut päälleen päiviä aiemmin.

Vähitellen perheen rahat kuitenkin tuntuivat hupenevan. Kevin otti itselleen väliaikaisen työn Lainvalvojana (hänen unelmauransa on lakiura), ja Suzannekin löysi vihdoin itselleen töitä aloittelijana lääketieteen parista.

Mutta vaikka tämä Rawleyn perhe tuntuikin nauttivat hiljaisesta elämästä, aina joku Kevinin perheestä ilmaantui paikalle vaihtamaan kuulumisia. Oli se sitten Chris...

...tai July.

Joskus paikalle sattui jopa isompi joukko sukulaisia. Tällaisia tilanteita piti tietenkin juhlistaa kuvalla. Julyn suosikkipuuhaa oli heittäytyä kaikkien muiden eteen ja ilmeillä niin, ettei jotakuta näkynyt kuvassa. Tälläkertaa hänen uhrikseen oli joutunut Kevin.

Sanoja: 1451

Kuvia: 88

 

Tässä se oli tälläkertaa! Kommentit ovat kivoja, tässä menee varmasti vain päivä tai pari ennen kuin jatkan normaalilla jaksolla. Hyvää myöhäistä vappua kaikille! :)