Seuraava osa ilmestyikin kovin rivakkaa vauhtia (edellisestä on tosiaan vain sellaiset 6 päivää), mutta minulla on tuntunut olevan erikoisen paljon aikaa pelailla Rawleyllä. Eli tässä teille legacyn neljäs osa, olkaatte hyvät!

Musiikki: David Archuleta - Crush

Pongin lähdön jälkeiset kuukaudet tuntuivat olevan rankkaa aikaa koko perheelle. Muiden poistuttua pöydästä, Kaylee huomasi itkevänsä katkeria kyyneliä. Mitä hän oli tehnyt, jotta sai osakseen tämän kärsivän ja rikkinäisen perheen? Mitä hän oli tehnyt saadakseen Pongin tekemään mitä teki? Tyttö ei tuntunut löytävän vastauksia mistään, vaikka kuinka yritti.

Kaikkien vaikeuksien lomassakin tuntui olevan pieniä ilon pilkahduksia. Kevinin oli aika kasvaa taapertajaksi!

Kevinistä kasvoi hyvin väsynyt taapero. Hän ei millään pystynyt edes pitämään silmiään auki.

Perheen rahatilanne oli edelleen tiukka. Chris joutui jopa muutamina päivinä soittamaan töihin ja näyttelemään sairasta, jottei perheen tarvitsisi hankkia lastenhoitajaan, johon ei todellakaan ollut varaa.

Pian perheen rukouksiin kuitenkin vastattiin. July oli saanut ylennyksen apulaiskokiksi, jonka myötä perheen rahastoa siunattiin muutamalla ylimääräisellä sadalla simeleonilla.

Pienen Kevinin oli alettava opettelemaan taitoja kasvuaan varten. July yritti parhaansa mukaan opettaa pojalle sivistyssanastoa, jolla hän voisi tulevaisuudessa häikäistä opettajansa.

Kevin ei tosin ymmärstänyt, mitä hyötyä sellaisista sanoista, kuin sosiaaliturva taiko jälkisäädös voisi olla hänelle. Lopulta July luovutti, ja sai Kevinin toistamaan perässään "tutti".

Jostain syystä Rawleyden talon ohitse oli alkanut kävelemään toinen toistaan sievempiä teinineitoja. Ehkäpä he olivat kuulleet Chrisin komeudesta sekä mahtavista hurmaustaidoista. Ei sillä, ettäkö nämä huhut olivat tosia.

Hurmaava tai ei, sosiaalinen Chris ainakin oli. Hän rakasti (äitinsä tavoin) uusiin simeihin tutustumista sekä heidän viihtyttämistään. Hän huomasi nopeasti saavansa uusia ystäviä, mikä ei voinut olla kuin hyväksi.

Ystävien lisäksi, Chris oli valmis saamaan myös toisen näköistä ystäyyttä. Tämä ihastuttava neitonen nimeltään Kari oli aivan myyty Chrisin hurmausyrityksille, ja lupasi soitella seuraavalla viikolla.

Eräänä aamuna perhe heräsi erikoiseen melskeeseen, joka kuului keittiöstä. Pong oli näemmä unohtanut kotiavaimen taskuunsa lähtiessään ja oli nyt tullut vierailulle.

"ISKÄ!" Kaylee huudahti ja heittäytyi Pongin kaulaan, unohtaen samassa kaiken katkeruuden, mitä oli miestä kohtaan aiemmin tuntenut. Pong oli onnellinen saamastaan kohtelusta, kunhan hän ei vaan joutuisi vastakkain Julyn kanssa.

Pong yllättyi silmiinnähden, kun häntä vastaan taapersi jo hyvin isoksi kasvanut Kevin.

"Hei buddy!" Pong leikitteli ja kutitti Keviniä, joka ei millään pystynyt muistamaan, kuka tämä mies oli. Hän tosin tuntui ja tuoksui niin kovin tutulta ja turvalliselta...

Hetken leikittämisen jälkeen pojalla välähti. "ITI!" hän kiljahti, mikä sai Pongin nauramaan aurinkoisesti. Kevinistä oli ilmiselvästi kasvanut ihastuttava poikalapsi.

Vaikka Pong kuinka yrittikin, kaikilta kohtaamisilta ei hän pystynyt välttymään. July ei voinut olla säikähtämättä nähdessään Pongin istumassa olohuoneessa, kuin ennenvanhaan.
"Hei July", hän sanoi samalla, vanhalla hurmaavalla äänellään, kuin aiemmin.

Se oli liikaa Julylle. Hän ei millään voinut olla muistamatta kaikkia niitä hyviä aikoja, jotka he olivat kokeneet yhdessä.
"Voi Pong, anna minulle anteeksi, toimin kovin hätiköidysti. Onko sinulla kaikki hyvin? Lapset kaipaavat sinua niin paljon..." July vuodatti yhdessä henkäyksessä, mikä sai Pongin hymyilemään vienosti. July ei millään voinut tajuta, mikä häneen oikein meni. Hänenhän pitäisi olla vihainen tälle miehelle, muttei millään pystynyt. Ehkäpä hän oli jo päässyt katkeruudensa ylitse.

"Minä voin hyvin", Pong sanoi, mikä sai Julyn huokaisemaan helpotuksesta. Ainakaan mies ei ollut joutunut kadulle asumaan! "Mutta.. meidän täytyy puhua. Minulla on jotain kerrottavaa sinulle", Pong jatkoi ja nielaisi, "Minä ja Rebecca olemme nyt naimisissa. Rebecca on raskaana."

Pongin uutiset tulivat täytenä yllätyksenä Julylle, mutta hän silti yritti viritellä kasvoilleen jotain hymyn tapaista.
"Tuota.. onneksi olkoon!" July mutisi ja halasi ex-puolisoaan hieman katkerana. He olivat olleet nopeita! Tuskin edes olivat katuneet tekoaan! Mutta silti July ei pystynyt löytämään itsestään voimia ollakseen vihainen. Hän oli niin kyllästynyt itkemiseen ja ikuiseen riitelemiseen.

Ehkäpä anteeksiantaminen oli juuri sitä, mitä July oli tarvinnutkin. Hänen jopa onnistui pyydystämään itselleen rahalisä töistä, jonka avulla perhe maksoi pois mahtavan kasan laskuja sekä ostivat muutaman uuden huonekalunkin.

Siinä, missä July tuntui onnistuvan, tuntui Chris menevän alamäkeä. Hänen arvosanansa olivat vähitellen lähteneet pahaa enteilevään alamäkeen, ja jopa opettajat koulussa olivat kyselleet, oliko pojalla kaikki hyvin kotona. Chrisin ei vain onnistunut löytää aikaa rästitöiden tekemiseen kotitöiden ohella.

July oli alkanut löytää itsestään taiteellisia piirteitä. Hän käytti kaiken ylimääräisen aikansa maalaten mitä kuvitteellisempia taideteoksia. Äidin hyvämieli oli myös tarttunut Kayleehen, joka toi ensimmäisen 10:n todistuksensa koulusta kotiin!

Chris huomasi olevansa usein ainoa, joka piti seuraa pienelle Kevinille, joka aina niin kiltisti istui yksin omassa huoneessaan taiko kehdossaan.

Mutta pian olikin jo aika Kevinin kasvaa lapseksi.

Kevinistä kasvoi hurmaava ja riemukas lapsi, vaikka hän olikin hieman ujo muiden kuin kaikkein läheisten perheenjäsenien seurassa.

Poika kun oli, Kevin ei suostunut enää astumaan jalallakaan sisälle vanhaan huoneeseensa, vaan vaati sen uudelleensisustamista. Eihän hän halunnut joutua tyttöbakteereiden hyökkäyksen kohteeksi, olivathan hänen vanhat tapettinsa kukkaiset, ja kaikkea.

Nyt, kun Kevin oli jo lapsi ja perheen rahavarasto oli lisääntynyt huomattavasti, Chrisillä oli mahdollisuus käydä taas töissä.

Valitettavasti töiden mukana tuli myös paljon stressiä. Hänen työnantajansa varoitteli jo, että jos poika ei alkaisi parantaa arvosanojaan, hänen pitäisi antaa Chrisille potkut. Nämä uhkaukset ulottuivat jopa hänen painajaisiinsa saakka, eikä Chris saanut hetkeäkään lepoa.

Kaylee oli sillävälin päässyt aivan uusiin ystäväpiireihin, hyvän todistuksensa johdosta. Koulun suosituintyttö kävi jopa kylässä leikkimässä Kayleen rakastetulla nukkekodilla!

July oli saanut aivan uudellaisen puuskan. Hän ei millään malttanut pysyä erossa videopeleistä taiko uudesta the Sims 3- pelistä, johonka hän oli jäänyt koukkuun aivan ensisilmäyksellä.

Tai ehkäpä kaiken tämän lapsetuksen takana oli aivan erilaiset motiivit. Julyn syntymäpäivähän alkoi lähentyä uhkaavasti.

"Minäkö vanha? Tällä iholla?! PYH!" July huudahti, ihaillen omaa ulkonäköään, "Minun ihonihan on sileä kuin vauvan pylly!"

Ensin juhlittiin kuitenkin toisia syntymäpäiviä.

Kayleestä kasvoi kaunis neitonen, joka tahtoi nauttia elämästään kaikin mahdollisin tavoin.

Jos Kevin oli ikinä jäänyt huomioitta taaperoiässään, hän sai sitäkin enemmän huomiota lapsena ollessaan. Hän oli koko perheen lapsista ainoa, joka sai Julylta apua läksyjen teossa.

Se, ette Kayleeta ollut ikinä autettu läksyjen teossa oli ilmeistä, jos joku vaivautui katsomaan tytön kasvojen liikkeitä tämän tehdessä läksyjään. "Neljä jäätelöä plus vesimelooni onnnn.. nämä yhtälöthän ovat ihan mahdottomia! Enkä minä edes pidä vesimeloonista!"

Jokumuukin joutui läksyjen uhriksi, nimittäin Chris. Hänen suuri ja pahaenteisesti suureneva läksykasansa sai vihdoin otteen Chrisin huonosta omatunnosta, ja pakotti pojan tekemään kuukausien kotitehtävät.

Pienen muodonmuutoksen jälkeen Kayleesta kuoriutui entistä kauniimpi nuorineito.

Tyttö oli kuin äitinsä kopio, vaikka olikin perinyt Pongin vihreät silmät.

Perheellä oli tapana syödä yhdessä aamiaista, jolloin he haaveilivat suuria, suunnitellen joskus matkustavansa Hawajille!

Chrisin kasvot miltein säteilivät hänen päästessään ulos koulubussista. Hän ei voinut tuntea oloaan onnellisemmaksi päästessään kotiin, koulu tuntui olevan yhtä tuskaa. Etenkin koska suurinosa hänen opettajistaan ei nähnyt pojan edistymistä, vaan antoivat tälle yhä huonompia arvosanoja!

Jos Chris ja Kevin olivat olleet kuinka paita ja peppu tämän taaperoaikana, niin Kaylee oli ehdottomasti syrjäyttänyt velijensä Kevinin ykköskaverina tämän kasvettua lapseksi. Parivaljakko vietti tunteja kaksin katsoan teeveetä tai pelaten pelejä. He olivat kummatkin kaiken lisäksi samanlaisia luonteeltaan, kilttejä, mutta hyvin ujoja.

Kaylee oli löytänyt itselleen täydellisen harrastuksen, nimittäin mekaniikon hommat! Hän rakasti korjaamista ja virittelyä, ja saikin äitinsä suostuteltua raahaamaan erään autonromun kotiin korjattavaksi. Hän oli päättänyt, että siitä tulisi vielä jonakin päivänä koko kaupunkin hienoin kaara!

Pongin läsnäolo talossa ei jäänyt vain yhteen vierailuun. Miehellä oli tapana soittaa jollekkin lapsista ainakin kerran viikossa.

Eräänä päivänä herra itsekkin saapui paikalle. Kaylee otti hieman häkeltyneenä hänet vastaan, sillä hän ei ollut tullut yksin...

Paikalle oli myös saapunut Rebecca. Tämä kaunis nainen sai Chrisin niin lumotuksi, että pojan oli vaikea muistaa, että hänen perheensä oli tuhoutunut juuri tämän naisen takia.

Etenkin Kevin, joka ei perheen nuorimmaissena tiennyt täysin kaikkea tapahtunutta oli aivan myyty, kun sai kuulla, että Rebecca oli hänen äitipuolensa!

Kaiken lisäksi Rebecca tiesi, miten pelata kynäpeliä! Nelikko oli täysin keskittynyt peleihinsä.

Kaylee ei antanut Rebecan kauniin ulkomuodon hämätä, hän ei pitänyt naisesta sitten pätkäätään, etenkään hänen liian kohteliaasta ja miellyttävästä puhetavastaan. Tyttö ottikin etäisyyttä nelikkoon ja vaihtoehtoisesti soitti paikalle muutaman ystävänsä.

Adam oli eräs Kayleen uusista ystävyksistä. He olivat sattumalta tavanneet, kun Adam oli ollut tavanomaisella aamulenkillään. Kaylee ei olisi muuten varmastikkaan uskaltanut sanoa miehelle sanaakaan, mutta July oli yllyttänyt tyttöä puhumaan hänelle. Pitihän Kayleen miettiä tulevaisuuttaankin, jos hänet valittaisiin perheen perijäksi.

Samaan aikaan talon ohi käveli Julyn vanha ystävä, Kent, jota Kaylee riensi tervehtimään ilomielin. Mitä enemmän seuraa, se parempi. Ainakaan hänen ei tarvitsisi viettää aikaansa sen Rebecca naisen kanssa.

Julyn tullessa kotiin Rebecca oli jo mysteerisesti kadonnut talosta. Pong sensiaan oli jäänyt, vain viettääkseen aikaansa Julyn kanssa.

Päivä meni nopeammin, kuin Kevin olisi halunnut.
"Iskä, kai sinä tulet taas käymään täällä?" hän kysyi, saaden Pongin hymyilemään.
"Niin pian kuin mahdollista", Pong lupaisi.

Juuri, kun Pong oli lähdössä, July juoksi vielä tämän perään.
"Pong! Kiitos niin paljon, kun vietit aikaa lasten kanssa. Se merkitsee niin paljon heille."

"Ilo on kokonaan minun puolellani", Pong vakuutti ja rutisti Julyn syleilyynsä.

Hetken päästä ulkona tapahtui myös toisenlainen kohtaaminen. Kari, Christin ihastus, tuli salaiselle pikavisiitille muiden jo nukkuessa.

Parin suhde oli nopeasti kehittynyt seuraavalle tasolle ja Chris sai tunnustettua tunteensa tytölle.

Ilmiselvästi Kari tunsi samoin, sillä pian pariskunta oli jo hieman läheisimmissä tunnelmissa.

Perheen arki oli pian asettunut jo uusiin, rauhallisiin uomiinsa, Kayleen ja Kevinin tempausten välillä rikkoen sen rauhaisuutta.

Pian myös joku muukin rikkoi perheen rauhaa, nimittäin murtovaras!

Pitkäkynsi sai kähvellettyä itselleen perheen upean TV systeemin!

Juuri, kun rosvo oli jo etsimässä itselleen seuraavaa saalista, siniuniformuinen poliisimies ryntäsi paikalle!

Chris pääsi pian todistamaan elämänsä toista tappelua. Hänen täytyi kuitenkin peittää välillä silmänsä, senverran rajusta menosta oli kyse.

Perheen onneksi tilanne kuitenkin selvisi poliisin voittoon, joka ilmiselvästi ylpeänä itsestään lukitsi rosvon käsirautoihin.

Hänen taluutettua kelmin autolle, hän kävi lahjoittamassa perheelle 6000 simeleonia korvaukseksi kaikista niistä kärsimyksistä, mitkä tilanne olisi heille voinut aiheuttaa. July etenkin oli onnellinen, sillä 6000 oli huomattavasti enemmän, mitä televisio oli ikinä maksanut!

Perheen lapset olivat heränneet tähän tapahtumaan, eivätkä millään saaneet enää unen päästä kiinni. He päättivätkin tämän takia pelata erän shakkia. Se varmasti saisi heidät uneliaaksi, jos jokin!

Chris sai valitettavasti huomata saaneensa itselleen pahan vastustajansa. Kayleen shakki-ilme sai jopa Kevinin hieman pelästyneeksi, niin vakavasta asiasta näytti olevan kyse.

Pelin päätyttyä totuus kuitenkin iskeytyi teinien tajuntaan. He olivat juuri nähneet oikean rosvon ja menettäneet ah-niin-armaan televisiosettinsä. Sen vuoksi he vuodattivat monta karua kyyneltä.

Ryöstöstä saamilla rajoillaan tosin perhe sai hankittua paljon muutakin, kuin vain uuden televisiosetin. Eräs alakerran huoneista sai tyylikkään muutoksen taidenurkkaukseksi, jossa Julyn olisi varmasti hyvä tehdä taide(ja ei-niin-taide)teoksiaan.

July ei tosin voinut olla ihmettelemättä sitä suurta summaa, jonka oli poliisilta saanut, he kun olivat tunnetustin erittäin pihejä korvauksissaan. Asian oikealaita tosin selvisi Julylle, kun hän oli lähdössä töihin seuraavana aamuna. Rosvo ei ollut vain vienyt television, vaan myös perheen ihkauuden Fordin! Rahasumma ei yhtäkkiä tuntunutkaan niin suurelta, olihan auto ollut useamman tuhannen simeleonin arvoinen.

Chrisin ja Karin suhde oli pian muuttunut vielä astetta vakavammaksi, kun he päättivät alkaa seurustella virallisesti.

Älykäs ja kaikesta tieteeseen liityvästä kiinnostunut Kari tuntui olevan juuri täydellinen tyttö Chrisille. He pystyivät viettämään koko päivän sängyllä maaten ja jutellen syntyjä syviä...

...taiko harrastaen jotain muuta, johon ei paljoa sanoja tarvittu.

Kevin, joka piti vieläkin tyttöjä ihan ällöinä tyytyi viettämään lumisen päivän ulkona, lumiukkoa rakentaen. Poika oli valitettavasti unohtanut hanskat kotiin ja joutui juoksemaan sisätiloihin vähän väliä sormia lämmittelemään.

July oli pian taas ahmaissut itselleen seuraavan ylennyksen. Hän oli nyt erään etnisen ravintolan pääkokkina, eikä voinut tuntea oloaan ylpeämmäksi. Enää ei menisi kauaakaan, kun hän saisi ylennyksen julkkiskokiksi!

Jotain muuta oli tosin tapahduttava ensin. July, joka ei millään voinut itse uskoa tapahtumaa, kasvoi vanhukseksi!

July piti kaikkine voimineen kiinni nuoruudestaan ja pukeutui vielä viimeisen muodin mukaisesti, vaikka olikin saanut muutaman lisärypyn ja harmaat hiukset.

Kaikenkaikkiaan July vanheni erittäin tyylikkäästi.

Muutaman päivän päästä July toi töistä kotiin ystävän, joka kertoi tuntevansa erään henkilön, joka sopisi täydellisesti yhteen Julyn kanssa ja oli valmis järjestämään parille sokkotreffit, jos Julylle vain sopisi. July, joka päätti että kerran tässä vain elettäisiin, sanoi tietenkin "Kyllähän se sopii!"

Pian Julyn edessä seisoi räikeä punahiuksinen mies, jonka ikä läheni Julyn omaa.
"Kuule, jos näistä treffeistä on tulevan yhtään mitään, sinun on saatava muodonmuutos", July sanoi hämmentyneelle miehelle.

Justiniksi kutsuttu mies oli niin ihastunut Julyn kauniiseen ulkonäköön, ettei pystynyt sanomaan ei. Pian hän olikin saanut itselleen uuden, perin komean ulkonäön.

Jos joku ikinä luuli, etteivät vanhusten treffit voineet olla hauskoja, he olivat väärässä. Justin oli erittäin leikkisä mies, ja haastoi Julyn tyynysotaan, joka kaikesta huolimatta loppui rouvan voittoon.

Mutta ei romantiikastakaan ollut pulaa. July ei tiennyt, oliko kyseessä Justinin rokahtava tyyli, vai lumoavan ronski karisma, mutta hän oli kuin sulaa vahaa miehen käsissä. Hän ei ollut eläissään ollut näin ihastunut kehenkään ensitapaamisella, edes Pongiin!

Pari vaihtoikin ensisuudelmansa pian tuon jälkeen.

Yksi asia johti toiseen ja treffit päättyivät varsin kiihkeissä tunnelmissa vasta aamunsarastuksen aikaan.

Seuraavana päivänä July ei voinut saada Justinia mielestään. Niinpä hän soitti miehen paikalle, ja ennen kuin tämä sai sanaakaan suustaan, July polvistui tämän eteen sanoen:
"Kuule Justin. Minä en ole mikään nuori enää, ja tuskimpa sinä voit sanoa samaa..."

"...joten mitäs jos mentäisiin naimisiin?" July pamautti päistikkaa.

"Kylhän se mulle sopii jos tällasen miehennulikan aviomieheksesi ottaisit!" Justin vastasi ja kalasti sormuksen rasiasta.

July ei voinut tuntea oloaan onnellisemmaksi. Nyt hänellä olisi joku, jonka kanssa viettää eläkepäiviään, tai kuten Julyn tapauksessa, vanhuudenpäiviään.

Lounaalla July esitteli uuden aviomiehensä hämmästyneille lapsilleen. He kuitenkin ottivat tämän hauskan ja hyvin suorapuheisen herran perheeseensä avosylin. Jos July oli onnellinen, niin olivat hekin.

Illalla koko perhe oli kokoontunut pelaamaan yhdessä XBoxia. July veti vaihvihkaa Chrisin sivummalle.
"Noh, mitä pidät?" hän kysyi hieman arkaillen vanhimmalta pojaltaan, joka hymyili äidilleen vastaukseksi.
"Vaikuttaa mukavalta mieheltä. Olen onnellinen sinun puolestasi", hän sanoi.

Muutaman kuukauden päästä juhlittiin Kevinin syntymäpäiviä! Poika mietti pitkään ja hartaasti, ennen kuin teki toivomuksensa ja puhalsi kynttilät sammuksiin.

Nyt, kun perheen viimeinenkin lapsi oli teini-iässä, oli heidän aika pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja matkata kohti yliopiston ihmeellistä maailmaa!

Sanoja: 2249

Kuvia: 94

Kuinka Justinin ja Julyn yhteisen elämän käykään? Miten lapsosemme pärjäävät yliopiston hurjassa maailmassa? Päätyvätkö Chris ja Kari naimisiin? Kenestä tuleekaan perijä? Tämä sekä paljon muuta seuraavassa osassa!

Omaa suosikkiperijääsi voit äänestää TÄÄLLÄ.